Arkisto

Archive for helmikuu 2013

Vieraan poikasen ensimmäinen päivä

Minulle on tullut perinteeksi pitää uuden vauvan ensimmäinen päivä erityisenä tutustumispäivänä. Se ei vielä tapaa vieraita rottia, vaan viettää koko päivän minun kanssani touhuten. Ensimmäisen päivänsä iltana se sitten menee laumaan.

En yleensä käsittele kaikkia rottiani päivittäin. Tarkistan ruokkiessani, että kaikki on päällisin puolin kunnossa, mutta en ota ja tarkista jokaista erikseen. Tämä on ollut ihan toimiva tapa, ongelmat on huomattu jne. Poikasena paljon käsitellyt eläimet pysyvät loppuelämänsä mukavina, vaikka ne eivät joka päivä saisikaan suuremmin huomiota.
Tähän liittyy ensimmäisen päivän tutustuminen. Opin itse tuntemaan rotan luonnetta ja ne oppivat, että minä olen mukava ja turvallinen.

Eilen kotiin saapui Emmi Lammin musta kasvatti, Cantaloupe. Cantaloupe, eli Vii, on Emmin huskykasvatuksen hedelmä. Itsehän en huskyista pidä enkä sellaista halunnut, mutta tämmösen mustan tytön suostuin ottamaan ihan hyvillä mielin. Mustat rotat ovat kauniita.

En ehtinyt eilisen vuorokauden aikana nukkua yhtään, joten tänään olen ottanut lähinnä univelkoja kiinni. Vii on siis nukkunut kanssani paljon. Välillä ollaan käyty juomassa tai syömässä, katsottu telkkaria, leikitty, istuttu koneella. Kun käytän koirat ulkona, odottaa rotta boksissa. Muutoin se on siis kaikessa tekemisessä mukana. Se on oikein mielellään syönyt ruokiani ja juonut lasistani vettä. Välillä on hepuli iskenyt, ja sitten ollaan leikitty. Rotan kanssa voi helposti leikkiä paini- ja jahtausleikkiä käden avulla. Välillä käsi ”juoksee karkuun”, välillä ”jahtaa” rottaa. Sitten kun toinen saadaan kiinni, vähän painitaan (rapsutellaan rottaa) ja sitten äkkiä taas karkuun/jahtaamaan. Leikki on hauska ja jäljittelee samaa jahtauspainia, jota rotta on leikkinyt sisarustensa kanssa. Ihmiselle tärkein osa on lopettaa ajoissa. Rottaa ei saa enää härnätä kun se on ilmaissut halunsa lopettaa. Leikki myös aloitetaan mieluiten rotan aloitteesta. Kädellä voi kyllä vähän rapsutella alustaa tai ”juosta karkuun”, ja jatkaa jos rotta on halukas leikkimään.
Ihminen ei ole rotta, ja rapsutteluhärnäämällä leikkiin kutsuminen voi tuntua rotan mielestä turhan tunkeilevalta. Ihmisen tarkoitus tukena ja turvana voi vähän vesittyä siinä. Itse ainakin haluan olla omilleni mukava ja turvallinen olento. Kättä ei tarvitse juosta karkuun ikävien asioiden pelossa.

Kotona syntyneet poikaset ovat toki sitten eri asia. Niitten kanssa olen joka tapauksessa viettänyt paljon aikaa, joten ne eivät tarvitse erillistä tutustumispäivää.

Niin ja eilen oli tosiaan näyttely. Minulla ei taaskaan ollut mukana yhtään rottaa, joten ei siitä mitään erityistä sanottavaa ole. Assaroin, ja olin aivan totaalisen huono siinä. Olen ennenkin todennut saman. Kyllä ne boksit yleensä tiensä löytää tuomarinpöydälle oikeaan aikaan, mutta olen huono etsimään numeroita ja huono pitämään kaiken järjestyksessä.
Illalla vietiin vielä neljä rottaa eteenpäin ennen kuin päästiin kotiin. Päivä oli väsyttävä. Olin valvonut yli vuorokauden putkeen, ja sen kyllä tunsi. En voinut matkallakaan nukkua, kun ajoin itse. Elina oli niin totaaliväsynyt (lääkeväsynyt, sitä vastaan on hankala tapella), että sen en ainakaan voinut antaa ajaa. Aamulla näyttelyssä olin jo melkein valmis lähtemään heti takaisin kotiin. Varmaan ensimmäinen kerta kun ei juuri huvittanut.
Lopulta oli kuitenkin kiva nähdä taas tuttuja ja jutella sen mitä ehti. Näyttely kului myös nopeasti.

Jospa jo seuraavaan näyttelyyn saisi jotain omia rottia mukaan… Katsotaan.

Advertisement
Kategoriat:Uncategorized